photo of a forest with ray of lights

Mikä vastuullisuuspodi?

Koska meillä on vain yksi maapallo, ja yksi tulevaisuus.

Vastuullisuudesta puhutaan nykyään vähän joka yhteydessä, mutta mitä se oikeastaan on, ja mitä se tarkoittaa? 

Onko olemassa sellaista asiaa kuin vastuullinen sijoittaminen tai vastuullinen kuluttaminen? Ja jos, niin mitä se sitten on? Entä miltä meidän tulevaisuus näyttää? Millaisia ovat tulevaisuuskestävät yritykset? Mikä tekee liiketoiminnasta vastuullista? Miten toimii kompensointi, eli päästöhyvitykset? Millä tavalla syödään ilmastoystävällistä ruokaa? Entä lapset, ovatko he ilmastorikos? Miksi luonnon monimuotoisuus edes on tärkeää? Voiko nykyinen talousjärjestelmä kestää ilmastokriisiä – vai korvaako kiertotalous sen joskus? Mitä tapahtuu pörssille? Saako enää lentää? Miltä näyttää tulevaisuuden matkailu? Minkälaisia asioita meidän kaikkien pitäisi tehdä, jotta tulevaisuutemme olisi turvattu?

VastuullisuusPodcast kerää oman alansa asiantuntijat keskustelemaan jokaiseen jaksoon erilaisista vastuullisuusasioita.

Tämän jälkeen tiedät varmasti enemmän siitä, miten yhdessä pystymme pelastamaan tulevaisuuden.

Matkaoppaasi vastuullisuuteen

Keitä me olemme?

Yhdistä viestintä, vastuullisuus, tiedonjano, sosiaalisuus, vaikuttaminen sekä optimismi, niin saat käsityksen siitä, keitä me olemme. Jos maailma kerran pitää pelastaa, haluamme tehdä enemmän kuin osamme. Siksi perustimme VastuullisuusPodcastin, jotta kaikki ne mielenkiintoiset keskustelut, jotka halusimme käydä, olisi kuunneltavissa muillekin.

Ainoa motiivi podcastin tekemiselle oli yksinkertaisesti maailman pelastaminen. Ei sen enempää, eikä vähempää.

"Tuudittauduin pitkään siihen, että lapsettomana vegaanina voin elämän muilla osa-alueilla kuluttaa huolettomasti. Kunnes ymmärsin, että maailma vaatii vielä isompia muutoksia."
Annika Rautiola
Co-Founder of Vastuullisuuspodi

Hiilijalanjälki 3400 CO2e

#matkailu #vastuullisuus #vegaanius #eläintenoikeudet
"Kuvittelin pitkään eläväni vastuullisesti. Tein hiilijalanjälkitestin, ja ymmärsin ettei näin ole. Tutustuin enemmän päästöihin, rakenteisiin ja ratkaisuihin ja muutin nelihenkisen perheen ruokailu-, matkailu- ja kulutustottumukset.
GIA FORSMAN-HÄRKÖNEN
Co-Founder of Vastuullisuuspodi

Hiilijalanjälki 3800 CO2e

#viestintä #vastuullisuus #kestäväkehitys #tulevaisuus

Vastuullisuuden sanansaattajat

Vastuullisuuspodin vieraat

Jaksoissa mukana oman alansa huippuja, asiantuntijoita sekä mielipidevaikuttajia.

VastuullisuusPodcastin avausjaksossa kanssamme pohjustamassa ja luomassa raamit tuleville jaksoille on Mikko Dufva, Sitran johtava asiantuntija ja mies Megatrendit 2020-raportin takana. Raportissa on listattu 2020-vuosikymmenen megatrendit, jotka tulevat vaikuttamaan meihin kaikkiin.

Mikko on paitsi tekniikan tohtori, myös tulevaisuusasiantuntija, ja kansainvälisilläkin areenoilla tuttu puhuja. Onko tulevaisuus pelkkää mustaa, vai vieläkö tulevaisuuttaa kannattaa katsoa toivokkaiden lasien läpi? Pelastaako teknologia meidät dystopialta, voisiko tulevaisuus olla sittenkin upeaa utopiaa?

VastuullisuusPodcastin ensimmäisessä jaksossa Mikko maalaa meille kuvan tulevaisuudesta, ja vertailemme hiilijalanjälkiämme. Kenellä on vielä varaa parantaa?

Korona vaikuttaa koko maailmaan väistämättä, monella tapaa. Se voi kuitenkin opettaa meille myös paljon siitä, miten hoidamme toista, nurkan takana olevaa isompaa ongelmaa – ilmastokriisiä.

Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori ja Berkleystä tohtoroinut Janne Hukkinen keskustelee kanssamme siitä, mitkä ovat koronan opetukset ja mahdolliset sudenkuopat ilmastokriisin osalta. Millä mallilla maailma makaa ilmastokriisin osalta koronan jälkeen? Säilyykö demokratia tulevaisuudessa, vai annetaanko päätöksenteko pois kansalta? Millä tavalla rahavirtoja pitäisi ohjata?

Kuuntele VastuullisuusPodcast nr. 2 ymmärtääksesi koronanjälkeistä maailmaa paremmin.

Miksi omia tottumuksia on niin vaikea muuttaa, vaikka tietää ne haitalliseksi? Miksi emme voi luopua lentämisestä tai halpamuodista tai vähentää lihansyöntiä, vaikka tiedämme ne haitalliseksi ilmastolle?

VastuullisuusPodcastin jakso nr. 3 käsittelee ihmismieltä ja identiteettiä, joka nykyään muodostuu pitkälti kuluttamisen tai kuluttamatta jättämisen kautta, sekä selvitämme keskiluokan osuutta kulutuskäyttäytymisen muuttumisessa. Millaisia asioita meidän pitäisi tehdä ollaksemme vastuullisia kuluttajia, vai onko sellaista käsitettä edes olemassa?

Terhi-Anna Wilska on sosiologian tohtori ja työskentelee tällä hetkellä professorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat muun muassa lifestyle, kulutuskäyttäytyminen, digitalisaatio, nuorten ja lasten kulutus sekä identiteetti ja kuluttaminen. Jaksossa keskustelemme muun muassa siitä, miten digitalisaatio on vaikuttanut kuluttamiseen, millainen kuluttaja Wilska itse on ja millaisia vastuulliseen kuluttamiseen liittyviä harhoja ihmiset itsestään ylläpitävät.

Jos haluat ymmärtää paremmin itseäsi ja ympäristöä sekä millaiset asiat meihin vaikuttavat – ja miten meistä kaikista tulisi vastuullisempia kuluttajia kaikista, kuuntele tämä jakso!

Julia Thurén on rahan ja sijoittamisen tiimoilta julkisuuteen pompannut helsinkiläinen bloggaaja, toimittaja, tietokirjailija, podcastaaja, kolumnisti ja kahden lapsen vanhempi. VastuullisuusPodcast nr. 4 :ssä juttelemme Julian kanssa vastuullisesta sijoittamisesta. 

Julia puhuu Juliaihminen-blogissaan ja Kaikki rahasta -kirjassaan avoimesti rahasta, joka ei suomalaiselle ole vieläkään kovinkaan yleistä. Sijoitustoimintaansa Julia haluaa ohjata aina vastuullisempaan suuntaan, mutta koska vaurastuminen sijoittamalla pohjaa jatkuvan kasvun ja jatkuvan kulutuksen voimaan, voiko se koskaan oikeastaan olla todella vastuullista? 

Tämän lisäksi pohdimme Julian kanssa mm. myös miten arvioida yrityksiä vastuullisuuden osalta, tai voiko fossiilisia polttoaineita tuottavaan yritykseen sijoittaa vastuullisesti? Kaikki se selviää tässä VastuullisuusPodcastin sijoittamista käsittelevässä jaksossa.

Lapset ja lasten hankkiminen ovat saaneet ilmastonmuutoksen tiimoilta todella huonon kaiun. VastuullisuusPodcastin viidennessä jaksossa vieraana on Väestöliiton johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch, joka on tutkinut tohtoriksi asti perheellistymistä ja lapsia, sekä väestökehitystä.

Ovatko lapset aikamme pahin ilmastorikos? Voiko lapsettomana huoletta lennellä menemään, koska säästää maapalloa lapsettomuudellaan niin paljon, vai onko mediassakin väläytelty laskelma 60 000 kg CO2e per lapsen vuotuisesta hiilijalanjäljestä urbaanilegenda? Minkälaiset näkymät perheellistymiselle ylipäänsä on post-korona ja ilmastokriisin keskellä elettävässä maailmassa?

VastuullisuusPodcastin viidennessä jaksossa haemme vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin.

Maailma muuttuu nopeasti ja se vaatii nopeaa muutostahtia myös yrityksiltä. VastuullisuusPodcastin kuudennessa jaksossa mukana keskustelemassa on kauppatieteiden tohtori, tulevaisuustutkija, kansainvälisestikin tunnettu puhuja ja tietokirjailija Elina Hiltunen, jonka kanssa juttelemme siitä, miten yritys voi ennustaa tulevaisuuttaan ja sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Mitä oikeastaan edes on vastuullisuus yrityskontekstissa? Tai miten vastuulliseksi yritykseksi tullaan? Entä minkälainen on vaikkapa matkailualan tulevaisuus? Kiinnostaako? Kuuntele VastuullisuusPodcastin jakso nr. 6 – Tulevaisuuskestävät yritykset.
“Meillä ei oikeastaan ole muita vaihtoehtoja kuin siirtyä kiertotalouteen, jos haluamme pitää tämän maapallon tulevaisuudessakin asuttuna.”

Näin kertoo meille VastuullisuusPodcastin seitsemännessä jaksossa Sitran Mari Pantsar, joka paitsi johtaa Hiilineutraali kiertotalous -teemaa, on myös tehnyt pitkän ja ansioituneen uran erilaisissa cleantech-yrityksissä.

Mutta mitä kiertotalous on, ja miten se toimii? Onko meillä jo yrityksiä, jotka jo toimivat kiertotalouden parissa, ja voisiko niistä ottaa oppia? Onko hiilineutralius edes realistista? MIllä tavalla kiertotalous näkyy tavallisen kuluttajan elämässä? Tulevaisuudessa ainakin erilaiset palvelut sekä vuokraaminen omistamisen vaihtoehtona ovat jo näköpiirissä, ja joillekin jo nykyään arkipäivää.

Miten kiertotalous toimii nykyisen talousjärjestelmän kanssa yhteen, ja kuinka nopeasti voimme olettaa muutoksen tapahtuvan?

Muun muassa näistä asioista keskutelemme Mari Pantsarin kanssa:

1:35 Mitä on kiertotalous?
2:40 Miksi kiertotaloutta tarvitaan juuri nyt?
3:35 On kiertotalous realistinen tavoite?
5:00 Miltä näyttää Suomi, jossa kiertotalous on käytössä?
10:25 Meneekö kiertotalous yhteen vapaan markkinatalouden kanssa?
13:12 Mitä meidän täytyy tehdä, jotta pääsemme hiilineutraaliin kiertotalouteen?
28:55 Marin vinkit yrityksille vastuullisempaan ja hiilineutraalimpaan toimintaan

Kompensointia pidetään anekauppana ja viherpesuna. Ostetaanko sillä vain hyvä omatunto, jonka jälkeen voi jatkaa samaa mallia? Riittääkö oman elämän kompensoinniksi se, jos omistaa metsää? Miten kompensointi oikeastaan edes toimii?

Kanssamme aiheesta on keskustelemassa voittoa tuottamattoman säätiön, Compensaten toimitusjohtaja ja perustaja Antero Vartia, joka on tunnettu myös muun muassa entisenä vihreiden poliitikkona ja Helsingin Löylyn rakennuttajana.

Compensate joutui myös äskettäin poliisihallituksen hampaisiin. Mistä oikein oli kyse, ja onko Compensate toiminut lainopillisesti oikein? Entä miksi kompensointia ei voida tehdä vain valtion tasolla ja yksilötasolla vapaaehtoisesti, miksi Antero Vartia suosisi pakkotoimia sen osalta?

“Tällä hetkellä ilmastopolitiikassa yksi suurimmista ongelmista on se, että meillä ei kunnianhimon taso riitä siellä alkuunkaan. Jos me nostetttaisiin sitä, me tehtäisiin paljon enemmän.”

Tästä ja paljon muusta, VastuullisuusPodcastin kahdeksannessa jaksossa:
10:30 Mikä on hyvä kompensointijärjestelmä mikä ei?
12:00 Miksi hiilinieluprojektit sijaitsevat muilla mantereilla?
16:10 Suomen laki ja sen ongelmallisuus
20:10 Toimiiko päästöjen hyvitys oikeasti, onko se anekauppaa vai saako sillä jotain konkreettista aikaiseksi?
24:00 Millaiset kriteerit Compensatella on päästöhyvitysprojekteihin?
31:10 Miksi päästöhyvitysten hinnat vaihtelee niin paljon eri palveluntarjoajien välillä ja miten niiden hinta muodostuu?
39:10 Onko syytä miettiä vanhoja päästösyntejä ja jo aiheutettuja päästöjä?
46:45 Onko hiilineutraali tai -negatiivinen maailma mahdollinen saavuttaa?

“Me emme selviä tästä, ellemme saa yhteiskunnan kaikkia sektoreita mukaan.”, toteaa presidentti Tarja Halonen ilmastokriisistä VastuullisuusPodcastin yhdeksännessä jaksossa. Lääkkeeksi presidentti Tarja Halonen toivottaa tervetulleeksi niin yksilöt, päättäjät, yritykset, tutkijat ja yhteiskunnan kaikki toimijat ratkaisemaan ilmastokriisiä yhdessä, ja toteaa kriisin vaikutusten olevan suurin niihin, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa.

“Kyllä ne on ne ryhmät, jotka ovat tottuneet elämään kaikista lähimpänä luontoa – alkuperäiskansat, jos ajattelemme Brasilian sademetsiä, tai arktisen alueen ihmisiä, jotka ovat vuosituhansia eläneet luonnon kanssa yhdessä. Sitten tietysti globaalisti, kyllä ne ovat niitä, jotka muutenkin ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa; lapset, vanhukset, vammaiset ja isona ryhmänä köyhät”, presidentti sanoo.

Suomalaiset saavat presidentti Tarja Haloselta ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä arvosanan tyydyttävä plus. Hän antaa erityisesti kiitosta lapsille ja nuorille, jotka jaksavat olla kiinnostuneita tulevaisuudesta.

Presidentti Tarja Halonen huomauttaa, että voisimme ottaa oppia Bhutanista, joka on kehittänyt onnellisuusindeksin, joka kertoo miten hyvin maalla menee. Indeksiin on liitetty myös luonnon hyvinvointi, joka heijastuu ihmisten hyvinvoinnissa.

Niina Laajapuro on Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja ja siis juuri oikea henkilö kertomaan meille siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisoikeuksiin ja millaisia lisähaasteita muuttuva ilmasto tuo ihmisoikeuksien puolustamiseen.

VastuullisuusPodcastin 10. jaksossa käsitellään muun muassa sitä, millainen vastuu rikkaiden ja kovasti saastuttavien länsimaiden hallituksilla on verrattuna kehitysmaihin. Lisäksi Niina kertoo meille enemmän siitä, mitä Amnesty tekee ilmastokriisin estämiseksi ja miten he varmistavat, ettei ihmisoikeuksia poljeta samalla kun pelastetaan ympäristöä ilmastokriisiltä.

Maapallon luonnon monimuotoisuus köyhtyy hälyttävällä vauhdilla. Selkärankaisten villieläinten määrä on vähentynyt keskimäärin 60 prosentilla vain reilun 40 vuoden aikana. Suomessa eliölajeista uhanalaisia on jo 11,9 prosenttia. Kolmannes maamme linnuista ja sammalista ovat uhanalaisia, samoin selkärankaisista eläimistämme. Yhden lajin katoaminen johtaa toiseen ekosysteemissä. Biodiversiteetin huonoon jamaan vaikuttaa ensisijaisesti ihmisen toiminta. Suuressa merkityksessä on muun muassa kaupungistuminen, ja luonnon raivaaminen pois ihmisen tieltä. Luonnon monimuotoisuudesta kanssamme on keskustelemassa ympäristöasiantuntija ja Ramboll Finlandin ryhmäpäällikkö Jussi Mäkinen, joka työkseen arvioi eri hankkeiden ympäristövaikutuksia ja niiden minimoimista, sekä eräopas, yksinvaeltaja, luonnon ystävä ja ilmastovouhottaja Minna Jakosuo, joka on mm. vaeltanut kuukauden yksin erämaassa, ja elää ja hengittää luontoa – ja näkee hyvin läheltä ja konkreettisesti sen muutokset. Minne on kadonneet yöpakkaset? Entä 65 % Afrikan leijonista? Ja onko sillä oikeastaan edes mitään merkitystä Suomen kannalta? “Joissain arvioissa on sanottu, että noin 20 prosenttia maapallon maapinta-alasta olisi riittävä taso, jotta se riittäisi ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta. Etelä-Suomessa suojeltuja alueita on noin 2 %. Ollaan noin kymmenesosassa siitä, mikä arvioidaan riittäväksi tasoksi”, kertoo Jussi Mäkinen. Tässä jaksossa VastuullisuusPodcastia käydään läpi missä jamassa tällä hetkellä ollaan, miten se näkyy, ja mitä voimme tehdä luonnon monimuotoisuuden osalta.

Ilmastoahdistus – siitä kärsii joka neljäs tutkimuksen mukaan. Jos siis olet neljän vaunun junassa, joka on täysi, siinä matkustaa ainakin vaunullinen ahdistuneita ihmisiä.

Mutta onko ilmastoahdistus vain huono asia, vai voiko ahdistus olla katalyytti toiminnalle? Entä, millä tavalla oman ahdistuksensa saa helpottamaan, ja kanavoitumaan oikein? Miten ahdistus näkyy eri ikäluokissa?

VastuullisuusPodcastin 12. jaksossa kanssamme aiheesta on keskustelemassa ilmastopsykologi, Tunne ry.:n puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston psykologi Sanni Saarimäki, sekä vaikuttaja, luokanopettaja ja kirjoittaja Ami Värtö, joka alkuperäisellä @ilmastoahdistus -instagramtilillään keräsi huikean määrän seuraajia alta aikayksikön jakamalla ilmastotietoa, kertomalla ahdistuksesta ja kannustamalla vinkeillä ilmastoystävällisempään elämään. Amin tilin löytää nykyisin nimellä @pallonkokoinenelämä.

Oletko ahdistunut ilmastokriisistä, ja sen mahdollisista tulevaisuuskuvista? Kerro meille kokemuksia, ja siitä, mitä tuntemuksillesi tällä hetkellä teet!

Omasta ahdistuksesta ja ilmastoahdistuksesta kanssamme on keskustelemassa stand up-koomikko Iikka Kivi, joka jakaa joka päivä kaikissa kanavissaan ilmastokriisiin ja maailman epäkohtiin liittyviä mielipiteitä ja faktoja. Miehen kanavat ovat infotainmentia parhaimmillaan – ajankohtaisia asioita laitetaan hyvin perspektiiviin, ja erityisesti ilmastokriisiin liittyvät asiat saavat mittasuhteita Iikka Kiven käsissä. Lisäksi tarinoista löytyy paljon omaa ahdistusta ja niiden juurisyitä. Iikka Kivi puhuu myös masennuksestaan ja ahdistuksesta avoimesti – avoimemmin kuin juuri kukaan muu.

VastuullisuusPodcastin 13. jaksossa Iikka Kivi keskustelee kanssamme omasta ilmastoahdistuksestaan, ja mikä saa stand up-koomikon tarinoimaan politiikasta ja kuumottavista puheenaiheista julkisesti, vaikka voisi vain heittää vitsiä. Keskustelussa kuulemme myös Iikan luontosuhteesta ja juurisyistä ilmastotyöhön.

Pystytkö samaistumaan Iikan tuntemuksiin?

Merten tilanne on huonontunut paitsi meillä täällä Suomessa Itämeren osalta, ihan kokonaisuudessaan maailmalla.Esimerkiksi Australian Suuri Valliriutta on ennenäkemättömän valkoinen ja haalistunut. Mutta mitä väliä sillä oikeastaan on että koralliriutat vaalenee? Eikö lämpimässä meressä vain ole mukavampi vaikka uidakin lomilla ja kesäisin?

Tänään keskustelemme Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessorin Markku Viitasalon kanssa meristä, sen monimuotoisuudesta, rehevöitymisestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista siihen. Saako enää veneillä tai käydä vaikkapa risteilyllä Tukholmassa, Välimerellä tai Karibialla?

Tässä jaksossa puhumme muun muassa seuraavista aiheista ja paljon muustakin!

1:50 Miksi merien hyvinvointi on tärkeää?
8:15 Mikä on itämeren tila?
9:25 Miksi meidän pitäisi olla huolissaan itämeren hyvinvoinnista?
15:55 Mikä on maailman merien tila?
25:25 Miksi kasviplankton on tärkeää?
27:55 Mikä vaikutus on 1,5 asteen tai 2 asteen ilmaston lämpenemisellä on meriin ja koralleihin?
29:40 Millaiset asiat vaikuttavat merien hyvinvointiin ja mitä me voimme tehdä meren tilan parantamiseksi?

Lentäminen on päässyt otsikoihin ja median huulille eritoten IPCC-raportin jälkeen, mutta onko se todella ilmastopahis? Tätä selvittelemme jaksossa, jossa käsittelemme lentämisen päästöjä Suomen Ympäristökeskuksen ilmastotutkijan Ari Nissisen kanssa. Suomalaisten lennoista yli 70% on lomalentoja, työlentoja on vain vajaat 30%.

Ari on ollut mukana tuottamassa SYKE’n lentämisen päästöjä koskevaa raporttia, jossa selkeästi kerrotaan erilaisista vaikutuksista, mitä lentäminen aiheuttaa. Lentämisestä toistellaan, että se kattaisi vain 2 % maailman päästöistä. Tämä sisältää kuitenkin vain pelkät hiilidioksidipäästöt, eikä kaikkia päästövaikutuksia, mitä lentäminen aiheuttaa. Ari avaa meille miten päästöjä on laskettu, ja mikä on esimerkiksi säteilypakotekerroin. Näin ymmärrät paremmin, minkälaisia päästöjä omatkin lennot aiheuttavat.

Jaksossa Aria grillataan myös kysymyksistä kuten miten meidän pitäisi lomailla, onko lentäminen sallittua ilmastonäkökulmasta, ja keskustellaan onko maata pitkin matkailu sittenkään niin paljon ilmastoystävällisempää.

2:00 Onko lentäminen paha juttu?
3:40 Mistä lentopäästöt muodostuvat?
4;30 Mikä on säteilypakotekerroin ja mikä sen merkitys on?
11:50 Miten suuri merkitys on sillä matkustaako maata pitkin vai lentämällä?
23:25 Onko Finnairin tavoite puolittaa päästönsä viidessä vuodessa realistinen?
25:25 Mistä päästölaskureiden erilaiset tulokset johtuvat ja onko olemassa suosittelemisen arvoista päästölaskuria?
28:55 Miten meidän jatkossa pitäisi lomailla ilmastoystävällisesti?
30:55 Millä tavalla meidän pitäisi keskustella rakentavasti ilmastokriisistä?

Ihana, kamala muoti.

Tänään keskustelemme Vastuullisuuspodissa siitä, mitä kuuluu muoti- ja tekstiilialalle. Tällä hetkellä tekstiili- ja vaatealan päästöjen osuus on noin 2 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, ja jos mikään ei muutu, on arvioitu, että vuonna 2050 noin neljännes globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä olisi alalta.

Vieraina ja asiantuntijoina ovat tällä kertaa trashionista Outi Les Pyy sekä Maija Lumme Eetti Ry:ltä.

Heidän kanssa me käsittelemme muun muassa näitä aiheita, (ja paljon muuta!)

5:35 Miksi vaatetuotanto on muuttunut huonompaan suuntaan?
8:15 Mitä muita ongelmia kuin hiilidioksidipäästöt sisältyy vaateteollisuuden?
18:00 Millainen vastuu kuluttajalla itsellään on vaatteistaan?
25:30 Mitkä materiaalit ovat hyviä ja mitä pitäisi välttää?
38:00 Jos vaate on tuotettu Bangladeshissä, onko se automaattisesti epäeettinen tuote?

VastuullisuusPodcastin vieraina tällä kertaa WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen, sekä ruokatoimittaja ja -bloggaaja Minna Rautio-Pakaste. Heidän kanssaan Annika ja Gia keskustelevat muun muuassa näistä aiheista:

Pitääkö kaikesta herkullisesta, kuten kahvista, viinistä ja suklaasta luopua?

Onko ulkomailta tuodut appelsiinit, kurkut ja muut tuotteet aina huonompi valinta?

Mikä vaikuttaa suomalaisten ruokatottumuksissa eniten hiilijalanjälkeen?

Mistä ruoan hiilijalanjälki koostuu?

Miten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus näkyy ruokatuotannossa?


Luvassa myös paljon muita aiheita!

Tässä jaksossa aiheena Vastuullisuuspodissa on disinformaatio ja valeuutiset. Haastattelussa on Johanna Vehkoo, suomalainen toimittaja ja tietokirjailija. Johanna toimii laajasti faktantarkistuksen parissa, ja kirjoittaa muun muassa Yleisradiolle Valheenpaljastaja-blogia ja kuuluu suomalaisen laatujulkaisun LongPlayn perustajiin.

Mutta mitä väliä valeuutisilla oikeastaan on, ja pitäisikö siitä edes olla erityisen huolissaan? Miten valeuutisen erottaa, ja miten varmistaa, ettei itse esimerkiksi vahingossa levitä väärää tietoa.

Tässä jaksossa puhumme mm. näistä aiheista:

1:20 Miten valheita paljastetaan?
9:00 Miksi jotkut haluavat lisätä hämmennystä?
19:40 Miten valeuutiset vaikuttavat meihin?
24:23 Millaista mis-tai disinformaatiota liittyy ilmastonmuutokseen?

Disinformaatio on sen verran iso juttu, että käsittelemme aihetta toiseen kertaan, hieman eri näkökulmasta tällä erää.

Maailmaa johdetaan ja harhaanjohdetaan tiedolla. Paljon puhutaan valeuutisista ja disinformaatiosta, ja siitä, että sillä on vaikutusta. Mutta mihin sillä oikeastaan edes on vaikutusta vai onko? Onko sillä niin väliä, jos me itse klikkaamme, tykkäämme tai jaamme vahingossa valeuutisia, varsinkin jos ne on hauskoja? Miten sosiaalisen median käyttäytymisemme vaikuttaa laajemmin? Onko sillä väliä, jos hyväksyy somen kaveripyyntöjä tuntemattomilta?

Kanssamme on keskustelemassa F-Securelta Erka Koivunen, joka toimii Chief Information Security Officerina tässä suomalaisessa tietoturvayhtiössä.

Erkan kanssa puhumme muun muassa näistä aiheista:

4:00 Mitä on disinformaatio, misinformaatio ja tiedolla harhaanjohtaminen
9:00 Miten cyberhyökkäyksiä tunnistetaan ja miltä hyökkäys näyttää?
14:45 Miksi ei kannata hyväksyä kaveripyyntöjä tuntemattomilta?
27:15 Millaisia asioita vaikuttajien tulisi ottaa huomioon?
28:45 Mikä vaara ja vaikutus disinformaatiolla on ilmastonmuutokseen?

Miltä näyttää meidän talvien tulevaisuus? Siitä kanssamme on keskustelemassa Protect Our Winters ilmastoliikkeen Suomen osaston puheenjohtaja, sekä Compensate-säätiön vastuullisuusjohtaja, Niklas Kaskeala.

Tässä jaksossa puhumme myös suomalaisten identiteetistä ja siitä, miten lumi ja talvi siihen vaikuttavat.

PIENI INFOPAKETTI

Tiedätkö hiilijalanjälkesi?

Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.

Suomalaisten hiilijalanjälki muodostuu karkeasti jaoteltuna asumisesta ja lämmityksestä, matkustamisesta ja liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroista ja palveluista.

Maapallon kantokyky

Maapallo kestää n. 1000 – 2000 kg CO2e kokoisen hiilijalanjäljen.

Suomalaisen hiilijalanjälki

Suomalaisen keskiverto hiilijalanjälki on n. 10 000 kg CO2e talven lämmitystarpeista riippuen. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvitsisimme 5-10 maapalloa.

Näistä suomalaisen hiilijalanjälki muodostuu

4 500 kg CO2e – asuminen ja lämmitys
2 200 kg CO2e – matkustaminen ja liikkuminen
1 800 kg CO2e – ruoka
3 000 kg CO2e – tavarat ja palvelut

Yhteensä: 11 500 kg CO
2e

(Lähde: Suomen Ympäristökeskus)

Edestakainen lento välillä Helsinki-Bangkok-Helsinki tuottaa päästöjä noin 4800 kg CO2e per henkilö.

(Lähde: Atmosfair.de)

Miksi podcast?

Kuuntele, jos sinua kiinnostaa:

Alkaa olla kiire.

Päästöjä pitää vähentää

1 %
vuoteen 2050 mennessä.

Vuoteen 2030 mennessä päästöjä pitää vähentää vähintään 40% . Asiantuntijat ovat laskeneet, että nykyisellä kulutuksella hiilibudjettimme on globaalisti käytetty noin kahdeksassa vuodessa. Maailma ei sen jälkeen lakkaa olemasta, mutta vaikutukset ovat ennakoimattomat ja ihmiskunnan tulevaisuus vaakalaudalla.

Siksi meidän kaikkien pitää toimia nyt.

Pysy kuulolla.

Löydät meidät myös sosiaalisen median kanavista sekä yleisimmistä Podcast-palveluista.

Hyppää kyytiin.

Puhu meille.

Ota yhteyttä ja pelasta maailma kanssamme.
Kerro meille, mitä mieltä olet!