Mikä vastuullisuuspodi?
Koska meillä on vain yksi maapallo, ja yksi tulevaisuus.
Vastuullisuudesta puhutaan nykyään vähän joka yhteydessä, mutta mitä se oikeastaan on, ja mitä se tarkoittaa?
Onko olemassa sellaista asiaa kuin vastuullinen sijoittaminen tai vastuullinen kuluttaminen? Ja jos, niin mitä se sitten on? Entä miltä meidän tulevaisuus näyttää? Millaisia ovat tulevaisuuskestävät yritykset? Mikä tekee liiketoiminnasta vastuullista? Miten toimii kompensointi, eli päästöhyvitykset? Millä tavalla syödään ilmastoystävällistä ruokaa? Entä lapset, ovatko he ilmastorikos? Miksi luonnon monimuotoisuus edes on tärkeää? Voiko nykyinen talousjärjestelmä kestää ilmastokriisiä – vai korvaako kiertotalous sen joskus? Mitä tapahtuu pörssille? Saako enää lentää? Miltä näyttää tulevaisuuden matkailu? Minkälaisia asioita meidän kaikkien pitäisi tehdä, jotta tulevaisuutemme olisi turvattu?
VastuullisuusPodcast kerää oman alansa asiantuntijat keskustelemaan jokaiseen jaksoon erilaisista vastuullisuusasioita.
Tämän jälkeen tiedät varmasti enemmän siitä, miten yhdessä pystymme pelastamaan tulevaisuuden.
Matkaoppaasi vastuullisuuteen
Keitä me olemme?
Yhdistä viestintä, vastuullisuus, tiedonjano, sosiaalisuus, vaikuttaminen sekä optimismi, niin saat käsityksen siitä, keitä me olemme. Jos maailma kerran pitää pelastaa, haluamme tehdä enemmän kuin osamme. Siksi perustimme VastuullisuusPodcastin, jotta kaikki ne mielenkiintoiset keskustelut, jotka halusimme käydä, olisi kuunneltavissa muillekin.
Ainoa motiivi podcastin tekemiselle oli yksinkertaisesti maailman pelastaminen. Ei sen enempää, eikä vähempää.
Hiilijalanjälki 3400 CO2e
#matkailu #vastuullisuus #vegaanius #eläintenoikeudet
Hiilijalanjälki 3800 CO2e
#viestintä #vastuullisuus #kestäväkehitys #tulevaisuus
Vastuullisuuden sanansaattajat
Vastuullisuuspodin vieraat
Jaksoissa mukana oman alansa huippuja, asiantuntijoita sekä mielipidevaikuttajia.
VastuullisuusPodcastin avausjaksossa kanssamme pohjustamassa ja luomassa raamit tuleville jaksoille on Mikko Dufva, Sitran johtava asiantuntija ja mies Megatrendit 2020-raportin takana. Raportissa on listattu 2020-vuosikymmenen megatrendit, jotka tulevat vaikuttamaan meihin kaikkiin.
Mikko on paitsi tekniikan tohtori, myös tulevaisuusasiantuntija, ja kansainvälisilläkin areenoilla tuttu puhuja. Onko tulevaisuus pelkkää mustaa, vai vieläkö tulevaisuuttaa kannattaa katsoa toivokkaiden lasien läpi? Pelastaako teknologia meidät dystopialta, voisiko tulevaisuus olla sittenkin upeaa utopiaa?
VastuullisuusPodcastin ensimmäisessä jaksossa Mikko maalaa meille kuvan tulevaisuudesta, ja vertailemme hiilijalanjälkiämme. Kenellä on vielä varaa parantaa?
Korona vaikuttaa koko maailmaan väistämättä, monella tapaa. Se voi kuitenkin opettaa meille myös paljon siitä, miten hoidamme toista, nurkan takana olevaa isompaa ongelmaa – ilmastokriisiä.
Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori ja Berkleystä tohtoroinut Janne Hukkinen keskustelee kanssamme siitä, mitkä ovat koronan opetukset ja mahdolliset sudenkuopat ilmastokriisin osalta. Millä mallilla maailma makaa ilmastokriisin osalta koronan jälkeen? Säilyykö demokratia tulevaisuudessa, vai annetaanko päätöksenteko pois kansalta? Millä tavalla rahavirtoja pitäisi ohjata?
Kuuntele VastuullisuusPodcast nr. 2 ymmärtääksesi koronanjälkeistä maailmaa paremmin.
Miksi omia tottumuksia on niin vaikea muuttaa, vaikka tietää ne haitalliseksi? Miksi emme voi luopua lentämisestä tai halpamuodista tai vähentää lihansyöntiä, vaikka tiedämme ne haitalliseksi ilmastolle?
VastuullisuusPodcastin jakso nr. 3 käsittelee ihmismieltä ja identiteettiä, joka nykyään muodostuu pitkälti kuluttamisen tai kuluttamatta jättämisen kautta, sekä selvitämme keskiluokan osuutta kulutuskäyttäytymisen muuttumisessa. Millaisia asioita meidän pitäisi tehdä ollaksemme vastuullisia kuluttajia, vai onko sellaista käsitettä edes olemassa?
Terhi-Anna Wilska on sosiologian tohtori ja työskentelee tällä hetkellä professorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat muun muassa lifestyle, kulutuskäyttäytyminen, digitalisaatio, nuorten ja lasten kulutus sekä identiteetti ja kuluttaminen. Jaksossa keskustelemme muun muassa siitä, miten digitalisaatio on vaikuttanut kuluttamiseen, millainen kuluttaja Wilska itse on ja millaisia vastuulliseen kuluttamiseen liittyviä harhoja ihmiset itsestään ylläpitävät.
Jos haluat ymmärtää paremmin itseäsi ja ympäristöä sekä millaiset asiat meihin vaikuttavat – ja miten meistä kaikista tulisi vastuullisempia kuluttajia kaikista, kuuntele tämä jakso!
Julia Thurén on rahan ja sijoittamisen tiimoilta julkisuuteen pompannut helsinkiläinen bloggaaja, toimittaja, tietokirjailija, podcastaaja, kolumnisti ja kahden lapsen vanhempi. VastuullisuusPodcast nr. 4 :ssä juttelemme Julian kanssa vastuullisesta sijoittamisesta.
Julia puhuu Juliaihminen-blogissaan ja Kaikki rahasta -kirjassaan avoimesti rahasta, joka ei suomalaiselle ole vieläkään kovinkaan yleistä. Sijoitustoimintaansa Julia haluaa ohjata aina vastuullisempaan suuntaan, mutta koska vaurastuminen sijoittamalla pohjaa jatkuvan kasvun ja jatkuvan kulutuksen voimaan, voiko se koskaan oikeastaan olla todella vastuullista?
Tämän lisäksi pohdimme Julian kanssa mm. myös miten arvioida yrityksiä vastuullisuuden osalta, tai voiko fossiilisia polttoaineita tuottavaan yritykseen sijoittaa vastuullisesti? Kaikki se selviää tässä VastuullisuusPodcastin sijoittamista käsittelevässä jaksossa.
Lapset ja lasten hankkiminen ovat saaneet ilmastonmuutoksen tiimoilta todella huonon kaiun. VastuullisuusPodcastin viidennessä jaksossa vieraana on Väestöliiton johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch, joka on tutkinut tohtoriksi asti perheellistymistä ja lapsia, sekä väestökehitystä.
Ovatko lapset aikamme pahin ilmastorikos? Voiko lapsettomana huoletta lennellä menemään, koska säästää maapalloa lapsettomuudellaan niin paljon, vai onko mediassakin väläytelty laskelma 60 000 kg CO2e per lapsen vuotuisesta hiilijalanjäljestä urbaanilegenda? Minkälaiset näkymät perheellistymiselle ylipäänsä on post-korona ja ilmastokriisin keskellä elettävässä maailmassa?
VastuullisuusPodcastin viidennessä jaksossa haemme vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin.
Näin kertoo meille VastuullisuusPodcastin seitsemännessä jaksossa Sitran Mari Pantsar, joka paitsi johtaa Hiilineutraali kiertotalous -teemaa, on myös tehnyt pitkän ja ansioituneen uran erilaisissa cleantech-yrityksissä.
Mutta mitä kiertotalous on, ja miten se toimii? Onko meillä jo yrityksiä, jotka jo toimivat kiertotalouden parissa, ja voisiko niistä ottaa oppia? Onko hiilineutralius edes realistista? MIllä tavalla kiertotalous näkyy tavallisen kuluttajan elämässä? Tulevaisuudessa ainakin erilaiset palvelut sekä vuokraaminen omistamisen vaihtoehtona ovat jo näköpiirissä, ja joillekin jo nykyään arkipäivää.
Miten kiertotalous toimii nykyisen talousjärjestelmän kanssa yhteen, ja kuinka nopeasti voimme olettaa muutoksen tapahtuvan?
Muun muassa näistä asioista keskutelemme Mari Pantsarin kanssa:
1:35 Mitä on kiertotalous?
2:40 Miksi kiertotaloutta tarvitaan juuri nyt?
3:35 On kiertotalous realistinen tavoite?
5:00 Miltä näyttää Suomi, jossa kiertotalous on käytössä?
10:25 Meneekö kiertotalous yhteen vapaan markkinatalouden kanssa?
13:12 Mitä meidän täytyy tehdä, jotta pääsemme hiilineutraaliin kiertotalouteen?
28:55 Marin vinkit yrityksille vastuullisempaan ja hiilineutraalimpaan toimintaan
Kanssamme aiheesta on keskustelemassa voittoa tuottamattoman säätiön, Compensaten toimitusjohtaja ja perustaja Antero Vartia, joka on tunnettu myös muun muassa entisenä vihreiden poliitikkona ja Helsingin Löylyn rakennuttajana.
Compensate joutui myös äskettäin poliisihallituksen hampaisiin. Mistä oikein oli kyse, ja onko Compensate toiminut lainopillisesti oikein? Entä miksi kompensointia ei voida tehdä vain valtion tasolla ja yksilötasolla vapaaehtoisesti, miksi Antero Vartia suosisi pakkotoimia sen osalta?
“Tällä hetkellä ilmastopolitiikassa yksi suurimmista ongelmista on se, että meillä ei kunnianhimon taso riitä siellä alkuunkaan. Jos me nostetttaisiin sitä, me tehtäisiin paljon enemmän.”
Tästä ja paljon muusta, VastuullisuusPodcastin kahdeksannessa jaksossa:
10:30 Mikä on hyvä kompensointijärjestelmä mikä ei?
12:00 Miksi hiilinieluprojektit sijaitsevat muilla mantereilla?
16:10 Suomen laki ja sen ongelmallisuus
20:10 Toimiiko päästöjen hyvitys oikeasti, onko se anekauppaa vai saako sillä jotain konkreettista aikaiseksi?
24:00 Millaiset kriteerit Compensatella on päästöhyvitysprojekteihin?
31:10 Miksi päästöhyvitysten hinnat vaihtelee niin paljon eri palveluntarjoajien välillä ja miten niiden hinta muodostuu?
39:10 Onko syytä miettiä vanhoja päästösyntejä ja jo aiheutettuja päästöjä?
46:45 Onko hiilineutraali tai -negatiivinen maailma mahdollinen saavuttaa?
“Kyllä ne on ne ryhmät, jotka ovat tottuneet elämään kaikista lähimpänä luontoa – alkuperäiskansat, jos ajattelemme Brasilian sademetsiä, tai arktisen alueen ihmisiä, jotka ovat vuosituhansia eläneet luonnon kanssa yhdessä. Sitten tietysti globaalisti, kyllä ne ovat niitä, jotka muutenkin ovat kaikista haavoittuvimmassa asemassa; lapset, vanhukset, vammaiset ja isona ryhmänä köyhät”, presidentti sanoo.
Suomalaiset saavat presidentti Tarja Haloselta ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä arvosanan tyydyttävä plus. Hän antaa erityisesti kiitosta lapsille ja nuorille, jotka jaksavat olla kiinnostuneita tulevaisuudesta.
Presidentti Tarja Halonen huomauttaa, että voisimme ottaa oppia Bhutanista, joka on kehittänyt onnellisuusindeksin, joka kertoo miten hyvin maalla menee. Indeksiin on liitetty myös luonnon hyvinvointi, joka heijastuu ihmisten hyvinvoinnissa.
VastuullisuusPodcastin 10. jaksossa käsitellään muun muassa sitä, millainen vastuu rikkaiden ja kovasti saastuttavien länsimaiden hallituksilla on verrattuna kehitysmaihin. Lisäksi Niina kertoo meille enemmän siitä, mitä Amnesty tekee ilmastokriisin estämiseksi ja miten he varmistavat, ettei ihmisoikeuksia poljeta samalla kun pelastetaan ympäristöä ilmastokriisiltä.
Ilmastoahdistus – siitä kärsii joka neljäs tutkimuksen mukaan. Jos siis olet neljän vaunun junassa, joka on täysi, siinä matkustaa ainakin vaunullinen ahdistuneita ihmisiä.
Mutta onko ilmastoahdistus vain huono asia, vai voiko ahdistus olla katalyytti toiminnalle? Entä, millä tavalla oman ahdistuksensa saa helpottamaan, ja kanavoitumaan oikein? Miten ahdistus näkyy eri ikäluokissa?
VastuullisuusPodcastin 12. jaksossa kanssamme aiheesta on keskustelemassa ilmastopsykologi, Tunne ry.:n puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston psykologi Sanni Saarimäki, sekä vaikuttaja, luokanopettaja ja kirjoittaja Ami Värtö, joka alkuperäisellä @ilmastoahdistus -instagramtilillään keräsi huikean määrän seuraajia alta aikayksikön jakamalla ilmastotietoa, kertomalla ahdistuksesta ja kannustamalla vinkeillä ilmastoystävällisempään elämään. Amin tilin löytää nykyisin nimellä @pallonkokoinenelämä.
Oletko ahdistunut ilmastokriisistä, ja sen mahdollisista tulevaisuuskuvista? Kerro meille kokemuksia, ja siitä, mitä tuntemuksillesi tällä hetkellä teet!
VastuullisuusPodcastin 13. jaksossa Iikka Kivi keskustelee kanssamme omasta ilmastoahdistuksestaan, ja mikä saa stand up-koomikon tarinoimaan politiikasta ja kuumottavista puheenaiheista julkisesti, vaikka voisi vain heittää vitsiä. Keskustelussa kuulemme myös Iikan luontosuhteesta ja juurisyistä ilmastotyöhön.
Pystytkö samaistumaan Iikan tuntemuksiin?
Tänään keskustelemme Suomen Ympäristökeskuksen tutkimusprofessorin Markku Viitasalon kanssa meristä, sen monimuotoisuudesta, rehevöitymisestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista siihen. Saako enää veneillä tai käydä vaikkapa risteilyllä Tukholmassa, Välimerellä tai Karibialla?
Tässä jaksossa puhumme muun muassa seuraavista aiheista ja paljon muustakin!
1:50 Miksi merien hyvinvointi on tärkeää?
8:15 Mikä on itämeren tila?
9:25 Miksi meidän pitäisi olla huolissaan itämeren hyvinvoinnista?
15:55 Mikä on maailman merien tila?
25:25 Miksi kasviplankton on tärkeää?
27:55 Mikä vaikutus on 1,5 asteen tai 2 asteen ilmaston lämpenemisellä on meriin ja koralleihin?
29:40 Millaiset asiat vaikuttavat merien hyvinvointiin ja mitä me voimme tehdä meren tilan parantamiseksi?
Ari on ollut mukana tuottamassa SYKE’n lentämisen päästöjä koskevaa raporttia, jossa selkeästi kerrotaan erilaisista vaikutuksista, mitä lentäminen aiheuttaa. Lentämisestä toistellaan, että se kattaisi vain 2 % maailman päästöistä. Tämä sisältää kuitenkin vain pelkät hiilidioksidipäästöt, eikä kaikkia päästövaikutuksia, mitä lentäminen aiheuttaa. Ari avaa meille miten päästöjä on laskettu, ja mikä on esimerkiksi säteilypakotekerroin. Näin ymmärrät paremmin, minkälaisia päästöjä omatkin lennot aiheuttavat.
Jaksossa Aria grillataan myös kysymyksistä kuten miten meidän pitäisi lomailla, onko lentäminen sallittua ilmastonäkökulmasta, ja keskustellaan onko maata pitkin matkailu sittenkään niin paljon ilmastoystävällisempää.
2:00 Onko lentäminen paha juttu?
3:40 Mistä lentopäästöt muodostuvat?
4;30 Mikä on säteilypakotekerroin ja mikä sen merkitys on?
11:50 Miten suuri merkitys on sillä matkustaako maata pitkin vai lentämällä?
23:25 Onko Finnairin tavoite puolittaa päästönsä viidessä vuodessa realistinen?
25:25 Mistä päästölaskureiden erilaiset tulokset johtuvat ja onko olemassa suosittelemisen arvoista päästölaskuria?
28:55 Miten meidän jatkossa pitäisi lomailla ilmastoystävällisesti?
30:55 Millä tavalla meidän pitäisi keskustella rakentavasti ilmastokriisistä?
Tänään keskustelemme Vastuullisuuspodissa siitä, mitä kuuluu muoti- ja tekstiilialalle. Tällä hetkellä tekstiili- ja vaatealan päästöjen osuus on noin 2 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, ja jos mikään ei muutu, on arvioitu, että vuonna 2050 noin neljännes globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä olisi alalta.
Vieraina ja asiantuntijoina ovat tällä kertaa trashionista Outi Les Pyy sekä Maija Lumme Eetti Ry:ltä.
Heidän kanssa me käsittelemme muun muassa näitä aiheita, (ja paljon muuta!)
5:35 Miksi vaatetuotanto on muuttunut huonompaan suuntaan?
8:15 Mitä muita ongelmia kuin hiilidioksidipäästöt sisältyy vaateteollisuuden?
18:00 Millainen vastuu kuluttajalla itsellään on vaatteistaan?
25:30 Mitkä materiaalit ovat hyviä ja mitä pitäisi välttää?
38:00 Jos vaate on tuotettu Bangladeshissä, onko se automaattisesti epäeettinen tuote?
Pitääkö kaikesta herkullisesta, kuten kahvista, viinistä ja suklaasta luopua?
Onko ulkomailta tuodut appelsiinit, kurkut ja muut tuotteet aina huonompi valinta?
Mikä vaikuttaa suomalaisten ruokatottumuksissa eniten hiilijalanjälkeen?
Mistä ruoan hiilijalanjälki koostuu?
Miten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus näkyy ruokatuotannossa?
Luvassa myös paljon muita aiheita!
Mutta mitä väliä valeuutisilla oikeastaan on, ja pitäisikö siitä edes olla erityisen huolissaan? Miten valeuutisen erottaa, ja miten varmistaa, ettei itse esimerkiksi vahingossa levitä väärää tietoa.
Tässä jaksossa puhumme mm. näistä aiheista:
1:20 Miten valheita paljastetaan?
9:00 Miksi jotkut haluavat lisätä hämmennystä?
19:40 Miten valeuutiset vaikuttavat meihin?
24:23 Millaista mis-tai disinformaatiota liittyy ilmastonmuutokseen?
PIENI INFOPAKETTI
Tiedätkö hiilijalanjälkesi?
Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy.
Suomalaisten hiilijalanjälki muodostuu karkeasti jaoteltuna asumisesta ja lämmityksestä, matkustamisesta ja liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroista ja palveluista.
Maapallon kantokyky
Suomalaisen hiilijalanjälki
Suomalaisen keskiverto hiilijalanjälki on n. 10 000 kg CO2e talven lämmitystarpeista riippuen. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvitsisimme 5-10 maapalloa.
Näistä suomalaisen hiilijalanjälki muodostuu
4 500 kg CO2e – asuminen ja lämmitys
2 200 kg CO2e – matkustaminen ja liikkuminen
1 800 kg CO2e – ruoka
3 000 kg CO2e – tavarat ja palvelut
Yhteensä: 11 500 kg CO2e
(Lähde: Suomen Ympäristökeskus)
Edestakainen lento välillä Helsinki-Bangkok-Helsinki tuottaa päästöjä noin 4800 kg CO2e per henkilö.
(Lähde: Atmosfair.de)
Miksi podcast?
Kuuntele, jos sinua kiinnostaa:
- Tulevaisuus
- Tulevaisuuskestävyys
- Vastuullisuus
- Ilmasto
- Ratkaisut parempaan tulevaisuuteen
Alkaa olla kiire.
Päästöjä pitää vähentää
Vuoteen 2030 mennessä päästöjä pitää vähentää vähintään 40% . Asiantuntijat ovat laskeneet, että nykyisellä kulutuksella hiilibudjettimme on globaalisti käytetty noin kahdeksassa vuodessa. Maailma ei sen jälkeen lakkaa olemasta, mutta vaikutukset ovat ennakoimattomat ja ihmiskunnan tulevaisuus vaakalaudalla.
Siksi meidän kaikkien pitää toimia nyt.
Pysy kuulolla.
Löydät meidät myös sosiaalisen median kanavista sekä yleisimmistä Podcast-palveluista.
Hyppää kyytiin.
Puhu meille.